Versaillesin palatsi – kultaa, loistoa ja yltäkylläisyyttä yli ymmärryksen

Hillityn minimalismin vastakohdan täytyy olla tässä. Versaillesin palatsin ylenpalttisuus ampaisee reippaasti yli ymmärryksen. Alunperin kuninkaalliseksi metsästysmajaksi rakennettu linna, jonka Aurinkokuningas Ludvig XIV valtaan päästyään nosti ylimaalliseen loistoonsa, on puutarhoineen käsittämätön ilmestys. Kaikki on suurta ja mahtipontista – enemmän on enemmän. Kaiken barokkisen loiston oli tarkoitus korostaa kuninkaan valtaa, vaikka kansan silmissä linna korosti lähinnä sitä, miten vieraantunut hallitsija oli todellisuudesta.


Versaillesin ja Aurinkokuninkaan historiasta löytyy valtavasti materiaalia muualta netistä, joten en nyt lähde sitä tässä sen suuremmin kertaamaan (esimerkiksi täältä löytyy mainio selonteko siitä, mikä järkyttävä sikolätti palatsi oikeasti olikaan). Sen sijaan annan kuvien puhua puolestaan. Niiden kautta ehkä parhaiten välittyy se mykistävä tunnelma, mikä palatsin saleja kierrellessä ottaa vallan. Muutama huomio on kuitenkin pakko mainita. Kuninkaallisten sängyt ovat kovin korkeita ja hyvin lyhyitä – millä lie tikkailla niihin onkaan aikoinaan kivuttu? Erilaisten marmorien käytössä ei todellakaan ole pihistelty ja joka salissa kannattaa vilkaista myös ylöspäin, koska katot ovat täynnä upeita maalauksia ja kultakoristeluita.


Versaillesin linnan portti

Versaillesin linnan kultaiset portit

Versaillesin linnan sisäpiha

Versaillesin linnan temppelin ururt