Luontoretkeily talvella on aivan oma kokemuksensa. Valkoinen lumipeite peittää värit alleen ja metsän hiljaisuus on ainutlaatuista, lähes satumaista. Tosin tammikuisella retkellä Koskikaran kierrokselle Rutakosken pauhu kantautui voimalla korviin jo kaukaa – talvesta huolimatta. Rutakoski voidaan luokitella myös putoukseksi, koska sen korkeus on yli kaksi metriä. Olipa kumpi tahansa, näyttävä se silti on ja ehdottomasti näkemisen arvoinen.
Vaikka Koskikaran kierros on saanut linnulta nimensä, ei tammikuisena pakkaspäivänä näkynyt ainuttakaan siivekästä. Eikä kyllä muitakaan eläinkuntaan lukeutuvia, vaikka jäljet lumessa niiden olemassa olosta kertoivatkin.
Koskikaran kierros kuuluu Leivonmäen kansallispuiston reitteihin. Ajomatka Jyväskylästä Rutalahteen kestää puolisen tuntia ja auton voi jättää kätevästi parkkiin vanhan Koskikaran koulun pihalle. Opastettu reitti alkaa heti koulua vastapäätä tien toiselta puolelta. Pituutta tällä melko helppokulkuisella reitillä on 3,5 km, eikä siinä ole suuria korkeuseroja. Kulkeminen sujuu talvellakin mainiosti. Kannattaa seurata keltaisia maalimerkintöjä (luontoon.fi -sivuston tietoja ei oltu ainakaan 10.1.2021 päivitetty). Huonokuntoisia siltoja ja pitkospuita on uusittu syksyllä 2020. Reitin alussa aiemmin ollut tulentekopaikka oli purettu pois, joten makkarat jäivät tällä kertaa paistamatta. Pidemmältä reitin varrelta Rutajoen rannalta löytyy kuitenkin kaunis paikka eväiden syöntiin.
