MUOTOILU MUUTOKSESSA – kolme tulevaisuuden teknologiatrendiä

Muotoilun kenttä on varsin laaja, joten määritelläänpä alkuun hieman käsitettä. Teolliset muotoilijat, sisustusarkkitehdit, huonekalusuunnittelijat, graafiset suunnittelijat, vaatetussuunnittelijat, tekstiilitaiteilijat, keraamikot, korutaiteilijat ja taidekäsityöläiset toimivat kaikki muotoilualalla. Tämän lisäksi etenkin viime vuosina muotoilu on laajentunut perinteisestä tuotemuotoilusta aineettomaan suuntaan, jolla tarkoitetaan mm. strategisen suunnittelun palveluita, brändin muotoilua, digitaalista suunnittelua ja palveluiden muotoilua.


Koska itse toimin muotoilun kentässä graafisena suunnittelijana ja sisustussuunnittelijana, keskityn teknologiatrendien vaikutukseen erityisesti näiden alojen tulevaisuuden näkymiin.



Muotoilun tulevaisuuden haasteet

Koneen ja Helsingin kaupungin entinen muotoilujohtaja Anne Stenros on vuonna 2015 Ornamon Muotoilupäivä-tilaisuudessa tuonut esiin, että ”tulevaisuuden menestyvissä yrityksissä muotoilu on osa DNA:ta”. Nähdäkseni nyt viisi vuotta myöhemmin olemme jo kuvatussa tilanteessa, missä muotoilua ei voi erottaa menestyvän yrityksen prosessien kokonaisuudesta. Muotoilua ei voida pitää erillisenä kulueränä, vaan kannattavana investointina.


Haasteena on pitkään ollut, että muotoilijat itse näkevät itsensä enemmän intohimoisina suunnittelutyön tekijöinä kuin johtajina. Muotoilijoiden pitäisikin oppia puhumaan paremmin liike-elämän kieltä. Tämän suhteen lienee jo tapahtunut paljon edistystä, mutta haasteita riittää edelleen. Vaikeuskerrointi lisää myös se, ettei muotoilujohtamisen tehtäviä helposti tulla tarjoamaan, vaan muotoilijan on itse tehtävä itsensä tärkeäksi ja tarpeelliseksi osaksi kokonaisuutta ja tungettava jalkaa puoliväkisin oven väliin.


Teknologia tulevaisuuden muotoilussa

Kiistämätön tosiasia on, että teknologian kehitys vaikuttaa merkittävästi myös muotoilualan tulevaisuuteen. Vauhdissa on pysyteltävä mukana, sillä teknologian rattailta putoaminen merkitsee varmaa kilpailuaseman heikkenemistä. Tarvittavat laitteet ja niiden tuntemus on oltava hallussa. Jotkut jopa epäilevät sisustussuunnittelun ja graafisen suunnittelun olevan ”kuolevia aloja”, sillä kaiken voi jo nykyisin ainakin periaatteessa tehdä kuka tahansa näppärä itse helppokäyttöisillä, ilmaisilla ohjelmistoilla.


Toisaalta asiantuntijatehtävät ovat vaikeasti korvattavissa robotiikalla ja automatiikalla. Asiantuntijatehtävät vaativat luovaa ongelmanratkaisukykyä, joka ei ole pilkottavissa sääntöihin. Myöskään henkilökohtaisen palvelun tarve, erikoistuneen tieto-taidon ja ammatilaisuuden arvostaminen eivät ole katoamassa mihinkään. Luovuus, mielikuvitus ja sosiaaliset taidot tulevat myös olemaan aina oleellisessa asemassa muotoilun maailmassa.


TEKNOLOGIATRENDI NRO 1:

ÄLYLASIT, AR-LASIT JA LAAJENNETTU TODELLISUUS



Älylasit / AR-lasit ovat jo tällä hetkellä arkipäivää monessa arkkitehti- ja sisustusarkkitehtitoimistossa. Toistaiseksi laitteiden suhteellisen kallis hinta ja teknisesti vielä onnahteleva käyttökokemus ovat pitäneet ne poissa laajemman suunnittelijakunnan käytöstä. On kuitenkin vain ajan kysymys, milloin nämä laitteet ovat kaikkien alan toimijoiden ulottuvilla – perustyökaluna jokapäiväisessä käytössä.


Virtuaalinen sisustussuunnittelu

Virtuaalinen sisustussuunnittelu nopeuttaa työtä merkittävästi. Virtuaalinen sisustussuunnittelija voi ottaa asiakkaaseen yhteyden 3D-videopuhelulla, jossa käytetään apuna älylaseja. Enää ei ole tarpeen laatia yhtä paljon perinteisiä luonnoksia ja 3D-mallinnoksia kuin ennen, koska asiakas pääsee älylasien avulla näkemään reaaliajassa saman, minkä suunnittelijakin näkee. Ennen kaikkea asiakas saa mahdollisuuden tehdä itse muutoksia, kokeilla eri pintamateriaaleja, valaistuksia, kalusteiden sijoittelua jne. Suunnittelijan on kuitenkin pysyttävä tarkasti kartalla ja pidettävä asiantuntijana lopulliset ohjat omissa käsissä, jotta vältytään virheellisiltä tai kohteeseen sopimattomilta ratkaisuilta. Vaihtoehtojen määrä ja niiden kokeilumahdollisuus voi aiheutta asiakaspuolella myös ns. vauhtisokeutta, joten hyvät argumentointitaidot, pelisilmä ja ennen kaikkea kokonaisuuksien hallinta on ensiarvoisen tärkeää.


Erillisten palaverien tarve vähenee, eikä fyysisellä sijainnilla ole enää niin suurta merkitystä. Suunnittelutyön voi tehdä vaikka toiselta puolelta maapalloa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia ja saattaa lisätä myös kilpailua, koska kaikilla alan toimijoilla on mahdollisuus peliin samalla kentällä. Kansainvälistyminen, kulttuurierot ja erilaiset elinolosuhteet vaativat uutta osaamista, perehtymistä ja paikallisten erityispiirteiden tuntemusta.

Haasteet ja mitä pitäisi tehdä?

Häikäisevinkään esitysteknologia tai hilavitkutin ei tule korvaamaan hyvää suunnittelutyötä esityksen takana. Vaarana voi myös olla, että upean esitystekniikan lumoissa mennään liikaa teknologian ehdoilla. Joka tapauksessa teknologian kehitystä on syytä aktiivisesti seurata, pidettävä silmällä mitä kilpailijat tekevät ja kuinka he hyödyntävät uutta teknologiaa. Oma osaaminen on pyrittävä pitämään ajan tasalla jokaisella tasolla, tai vähintäänkin löydettävä sopiva yhteistyökumppani vastaamaan teknologisten tarpeiden hoitamisesta.



TEKNOLOGIATRENDI NRO 2:

KASVOJEN JA EMOOTIOIDEN TUNNISTUS SEKÄ PROJISOINTI



Sitä mukaa kun asiakaskokemus on noussut huomion keskipisteeksi yritysten palveluiden kehittämisessä, on tullut entistä tärkeämmäksi kiinnittää huomiota myös tunteisiin. Tunteet kuuluvat yhtä lailla kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin kuin myös virtuaali- tai online-kohtaamisiin. Yritykset haluavat kehittää asiakkaan tunnekokemusta, mutta asiakkaan todellisten tunteiden selvittäminen ei ole yksinkertaista.


Kasvojen ja emootioiden tunnistamiseen liittyy tärkeitä tietosuojakysymyksiä, jotka saavat varmasti monet ihmiset ainakin varpailleen ellei kieltäytymään kokonaan tunnistusta edellyttävien laitteiden käytöstä. Onkin siis todella tärkeää huomioida, että lainsäädäntö on ajan tasalla ja laitteiden avulla kerätyn tiedon hyödyntäminen on eettisesti kestävällä pohjalla.


Digitalisoidut pinnat sisustuksissa

Architizer Journalin artikkelissa Zachary Edelson maalailee kuvaa siitä, miten tulevaisuudessa kaikille seinä- ja kattopinnoille voidaan tehdä digitointikäsittely ja niitä ohjaillaan mobiililaitteilla. Kasvojen tunnistuksen avulla jokaiselle voidaan luoda oma profiili kuhunkin tilaan. Jo nyt erilaiset sensorit, kuten monella ranteessa mukana kulkeva älykello mittaavat koko ajan kehontoimintoja. Mittaustuloksia ja kasvojen tunnistusta hyödyntävä aplikaatio tunnistaa ihmisen emootiot, stressitason ja vireystilan ja muokkaa tilan sävyt, valaistuksen ja äänimaailman tilanteen mukaisiksi. Vähän samaan tapaan kuin jo nyt Google ennakoi hakuhistorian perusteella mitä tietoa olet hakemassa, myös digitaalinen sisustusaplikaatio tarjoaa keräämäänsä informaatioon pohjaten erilaisia sisustuksen tunnelmia. Tulevaisuudessa tunteita voidaan tunnistaa tekoälyn avulla kasvojen lisäksi myös puheesta ja äänestä. 

Emootioiden tunnistamisen hyödyntäminen markkinointiviestinnässä

Tunteisiin vetoaminen on tutkitusti kaikkein tehokkainta markkinointia. Markkinoinnin seuraamiseen on kehitetty varsinkin näin digiaikana monenlaisia mittareita, mutta tunnereaktioiden mittaaminen visuaalisten elementtien yhteydessä on ollut vaikeaa. Kaikki eivät paljasta todellisia tuntemuksiaan itse tilanteessa. Lisäksi tapa ilmaista tunteita on kiinni mm. asiakkaan temperamentista, vuorovaikutustyylistä ja kasvatuksesta.


Teknologian kehittyessä myös emootioiden mittaus tulee luotettavammaksi, mikä tekee siitä erittäin hyvän apukeinon viestinnän tehon mittaamiseen ja kehittämiseen. Viestin vaikutus ja toimivuus ovat paremmin todettavissa, saadaan suoraa palautetta ja myös ihmisten väliset tulkinta- ja kommunikaatio-ongelmat vähenevät. Tiedetään, että tiedostamattomatkin tunteet ohjaavat päätöksiä. Siksi tunteiden tunnistaminen auttaa tuottamaan arvokasta tietoa, jonka avulla voidaan tuottaa parempia asiakaskokemuksia, suunnitella parempia palveluja sekä oppia taitavammaksi vuorovaikutustilanteissa niin kasvotusten kuin digitaalisesti.


Haasteet ja mitä pitäisi tehdä?

Tunnetekoäly ei korvaa tunneälykästä ihmistä, mutta sen avulla voidaan inhimillistää teknologiaa. Teknologian hyväksi käyttäminen edellyttää kuitenkin toimijalta ymmärrystä ihmisen psykologiasta ja toimintamalleista. Kuten jo edellä mainitsit, eettiset arvot on huomioitava tarkkaan. Vaikka teknologian avulla saadaan suoraa palautetta tunteista, edellyttää tiedon hyödyntäminen silti aina jonkin asteista tulkintaa.



TEKNOLOGIATRENDI 3:

AJATUSTEN LUKU JA MUOKKAUS SUORAAN AIVOISTA



Ajatusten luku ja muokkaus suoraan aivoista liippaa hyvin läheltä emootioiden tunnistamista tekoälyn avulla. Ajatukseni siitä ja sen hyödyntämisestä ovat myös hyvin samankaltaisia, vaikkakin kuulostavat vielä enemmän scifiltä ja jossain määrin pelottavilta.


Ajatusten lukemisen hyödyntäminen

Ajatusten lukemisen avulla asiakkaan olisi mahdollista saada täysin yksilöityä, henkilökohtaista palvelua, varsinkin yhdistettynä robotiikkaan. Ajatusten lukeminen antaisi täysin suodattamatonta palautetta esimerkiksi mainonnan käyttöön. Ajatuksia lukeva aivokäyttöliittymä voi tulevaisuudessa ohjata erilaisia laitteita ja näin ollen parantaa asumismukavuutta tai mahdollistaa esimerkiksi vammaisten tai vanhuksien itsenäistä asumista. Paljon kysymyksiä kuitenkin herää. Voiko ajatuksia lukeva robotti esimerkiksi korvata ystävän tai hoitajan tulevaisuudessa? Kuulostaa hurjalle, että vastuu omasta hyvinvoinnista jäisi teknologian armoille.

Haasteet ja mitä pitäisi tehdä?

Ihmisen aivojen ja ajatusten lukeminen vaatii myös aivotoiminnan ja ihmisen psykologian tuntemusta. Samoin teknistä osaamista olisi ylläpidettävä jatkuvasti. Saadun tiedon hyödyntäminen ja mahdollisuus väärinkäytöksiin on tässäkin skenaariossa ehdottomasti huomioitava tarkasti ja kestävällä tavalla. En lähtisi kokeilemaan tai testailemaan mitään ihmisten aivojen kanssa, ennen kuin teknologia on varmuudella turvallista.



LÄHTEET:


AIRASKORPI, Aurora 2015. Muotoilu saatava osaksi yritysten DNA:ta. https://www.ornamo.fi/fi/artikkeli/muotoilu-saatava-osaksi-yritysten-dnata/


EDELSON, Zachary. Architizer Journal: How Digital Technology Will Change Interior Design. https://architizer.com/blog/practice/details/digital-technology-interior-design/


KOCK, Heidi 2019-04-05. Tunteet ohjaavat käyttäytymistämme myös digimaailmassa – Miten tunteita voisi mitata? https://www.asml.fi/blogi/asiakaskokemus-tunne-mittaaminen/


KUUSI, Osmo ja LINTURI, Risto 2018. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018 – 2037.

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1%2B2018.pdf


RAUTIAINEN, Miina 2017-06-29. Ajatustenluku on jo askelen lähempänä – tutkijat tunnistivat yhteyden ajatusten ja aivotoiminnan välillä. https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ajatustenluku-on-jo-askelen-lahempana-tutkijat-tunnistivat-yhteyden-ajatusten-ja-aivotoiminnan-valilla/c858ddf7-3142-3656-adb3-57052394f7bd


WANG, Jing, CHERKASSKY Vladimir L. ja JUST Marcel Adam 2017. Predicting the Brain Activation Pattern Associated With the Propositional Content of Sentence: Modeling Neural Representations of Events and States. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1002/hbm.23692?referrer_access_token=PK0bAeu3ogmkMXBHoLoy6E4keas67K9QMdWULTWMo8PS5NtDo_2pXV0cukk4j-gDOgIYES4dPcQ7951x_SL4rbFaBrT5QpSPnKwkS73pcS-f7JRwrlEV5nZpNzB8rVnbQKjHyER6xSkarObxaAcPMhaMJu7SZK-XIuaWHDweQJhFhhNvCG16gas30gM0NT0l4W4Yfjh_-0TfXweGmTC0OA-N6K3g6MbqvUDmHtsxlbndHKmSVTqQMwzSWBLdI5scY582aMdG8kCydkSuyaYTXQ%3D%3D


Kirjoitus on muokattu versio muotoilijan yamk-opintoihini valinnaisena kuuluneen Strateginen ajattelu ja toimialan tulevaisuus -opintojakson yhdestä tehtäväosiosta.

© 2020 by Design HiMa