Kävipä tässä taannoin kotonani kaksi reipasta huoltomiestä korjaamassa viallista vessan viemäriä. Seurailin sivusta, miten toinen selvästikin jo kokeneempi konkari selosti tarkasti jokaisen suoritetun toimenpiteen toiselle nuoremmalle kaverille, joka mitä ilmeisimmin oli suorittamassa työharjoittelua. Niinpä en voinut olla kuulematta myöskään kommenttia, joka luultavasti koski tavanomaisesta poikkeavaa pesuallastani. Korviini kantautuneet viisauden sanat kuuluivat näin: "Mahdollisimman vähän designia, niin se toimii. Jos on designia, niin se ei toimi."
Paitsi että kyseinen lausahdus sillä hetkellä huvitti suuresti, jäi se kaikessa absurdiudessaan myös mietityttämään. Tämä – ehkä tyystin ajattelematon – kommentti paljastaa paljon asenteista. Mutta samalla se paljastaa myös melkoisen aukon yleissivistyksessä. Mitenkähän tälläkin huoltojampalla hommat sujuisivat, jos joku ei olisi uhrannut suunnittelupöydällä aikaansa hänen työkalujensa ja kulkupeliensä käytettävyyden miettimiseen?
Muotoilu eli design [disain] (ital. disegno 'piirustus, suunnitelma, malli') tarkoittaa esineen tai muun kohteen käytettävyyden ja muodon suunnittelua tai sen valmistusta.
(Wikipedia)
Muotoilu on isossa roolissa jokaisen elämässä. Lähestulkoon kaikki esineet ovat aina jonkun suunnittelemia jotain tiettyä tarkoitusta varten. Arkinen elinympäristömme on täynnä muotoilua, ja tuskinpa ilman sitä nykymaailmassa eläminen olisi edes mahdollista. Jo kivikautisen luolamiehen kirves oli jonkun suunnittelema ja muotoilema. Saati sitten miten valtavat määrät suunnittelua ja muotoilua vaatiikaan vaikkapa uusien automallien lanseeraaminen.
Varsinaisesti muotoilijan ammatti on kehittynyt 1700- ja 1800-luvuilla teollistumisen myötä. Tehtaisiin palkattiin suunnittelijoita tekemään luonnoksia ja prototyyppejä tuotteista, jotka valmistettaisiin koneellisesti massatuotantona. Samaan aikaan keskiluokan varallisuuden kasvu aiheutti huonekalujen, valaisimien ja ruokailuvälineiden kysynnän lisääntymisen niin koteihin kuin työpaikoille. Sen vuoksi myös suunnittelijan työlle oli suuri tarve ja ammattikunta alkoi kukoistaa. Nykypäivän muotoilijan ammatti on tietenkin muuttunut noista päivistä. Jo pelkkä materiaalien, värien ja tuotantotapojen kirjo on suurempi kuin koskaan ennen. Mutta suunnittelun perusteet eivät ole juuri muuttuneet. On myös mielenkiintoista nähdä, miten esimerkiksi muovijäteongelmaa ratkotaan tulevaisuudessa oivaltavan ja uutta teknologiaa hyödyntävän suunnittelun kautta.
“Design has to work. Art does not.” – Donald Judd
Täysin eri asia sitten on se, onko suunnittelu hyvää ja toimivaa vai ei. Laadukas muotoilu on nimenomaan toimivaa, tarkoituksenmukaista ja elämää helpottavaa. Kaunis ulkomuoto ja hyvä käytettävyys eivät ole toisiaan pois sulkevia ominaisuuksia. Erinomainenkaan design ei välttämättä ole kallista. Kohtuuhintaista arjen käyttödesignia ovat esimerkiksi Fiskarsin oranssit sakset ja lähes joka kodista löytyvät Iittalan ja Hackmannin ruokailuvälineet. Moni ulkomaalainen hämmästeleekin, miten me täällä Suomessa elämme koko ajan huippudesignin keskellä ja pidämme sitä täysin itsestäänselvyytenä. Näin ei tosiaankaan ole joka puolella maailmaa.
On täysin totta, että huono design ei toimi ja aiheuttaa vain harmia ja tuskastumista. Toisinaan hommat vaan syystä tai toisesta epäonnistuvat tai aika ajaa ohi, ja se on täysin inhimillistä. En silti ymmärrä, miten joidenkin ihmisten ajatusmaailmassa design on niin kovin huonossa huudossa, kuin kirosana. Sitä paitsi kyseisen asennevamman siirtäminen seuraavalle sukupolvelle on vielä typerämpää.
Suomalainen designklassikko: Karuselli-tuoli
Yksi omista kaikkien aikojen design-suosikeistani on Yrjö Kukkapuron Karuselli-tuoli. Sen suunnitteluprosessissa ei ole aikaa ja vaivaa säästelty. Kaiken kaikkiaan kesti kuutisen vuotta ennen kuin valmis tuoli pääsi esiteltäväksi Kölnin messuilla vuonna 1965. Lopputulos on ergonomisesti erinomainen, onhan sen muoto otettu suoraan istuvasta ihmisestä. Tuolin poikkeuksellinen muotoilu jakaa mielipiteitä, mikä juuri tekeekin siitä kiinnostavan. Karuselli sopii niin kotiin kuin julkisiin tiloihin. Jos et ole jo koeistunut tätä klassikkotuolia, niin suosittelen tekemään se heti kun sopiva tilaisuus osuu kohdalle. Viimeistään silloin huomaat oikein sillä kuuluisalla perstuntumalla, mitä hyvä, käyttäjälähtöinen muotoilu tarkoittaa.