Jos ajelet iltahämärissä valtatie 5:ttä Suomussalmella, jossain Kajaanin ja Kuusamon välillä, voi ykskaks pellolta toljottava tuhatpäinen linnunpelättimien joukko säikäyttää pahemman kerran. Itse asiassa kyse ei ole lainkaan linnunpelättimistä, vaan tanssija Reijo Kelan tilataideteoksesta Hiljainen kansa, jonka hahmot ovat vallanneet pellon jo vuonna 1994.
Itse pääsin tutustumaan installaation hiljattain keskellä kesäistä päivää, kun ajelimme pitemmän kaavan kautta Luostolta kotiin Jyväskylään. Mielessä kyllä kävi, miten kammottavalta asetelma voikaan näyttää myrskyisenä syysyönä.
Hiljainen kansa koostuu lähes tuhannesta puurististä, joiden päälle on puettu vaatteet ja pään virkaa toimittaa heinäinen turvekokkare. Lahjoituksina saadut vaatteet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Paikalla voi siis hyvin vierailla useammankin kerran tutkailemassa kulloisenkin sesongin tyyliä. On myös aivan sallittua ottaa itseään houkutteleva vaate turvepään yltä, kunhan antaa omansa tilalle.
Väistämättä pellon reunalla seistessä ja hahmojen tuijottaessa mykkinä takaisin mieleen nousee kysymys, mitä Hiljainen kansa oikein tarkoittaa tai mitä se merkitsee. Syrjäytyneitä? Mykkiä kainuulaisia? Unohdettuja? Edes taiteilija Kela itse ei osaa kertoa, mitä teos edustaa. Jotain kiehtovan mystistä ja pysäyttävää siinä joka tapauksessa on.
Teoksen yhteydessä, pellon reunassa toimii Niittykahvila, josta saa nokipannukahvia ja aidossa voissa paistettuja lettuja. Kesäaikaan löytyy myös lounasbuffet, joka koostuu luonnon helmasta kerätyistä raaka-aineista. Hauskin juttu on ehkä kuitenkin mahdollisuus yöpymiseen heinäladossa, mikä on maksutonta. Tarvitset vain oman makuupussin, hyttysverkon tarjoaa kahvila.
Hiljainen kansa on myös saanut kunnian tulla valituksi The Sunin toimesta karmivimpien Google Maps -löydöksien joukkoon.
