Omassa kodissa asuminen esteettömän sisustamisen keinoin
Viihtyisä koti
Elämänlaatuumme vaikuttaa suuresti elinympäristön viihtyisyys, asumisen personalisointi ja siitä koituva mielihyvä. Asukkaan oma osallistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa kodin suunnitteluun on tärkeää. Kodin pitää tuntua omalta ja mieluisalta. Kodin yksityisyyden säilyttäminen voi olla haasteellista, jos on riippuvainen ammattiauttajista ja palveluista.
Leimallista invakodin vaikutelmaa halutaan usein karttaa. Toiminnoiltaan esteettömästi suunniteltua kotia ei kuitenkaan välttämättä huomaa tai erota ns. normaalista, jos se toteutetaan myös esteettisyysnäkökulma huomioiden. Esteettömyys ei ylipäätään ole millään tavoin nolo tai piiloteltava asia, vaan loppujen lopuksi siitä hyötyvät kaikki. Esteettömyys kannattaa aina mahdollisuuksien mukaan huomioida tulevaisuutta ennakoiden.
Design for All
Design for All (kaikille sopiva suunnittelu, DfA) on suunnittelua, jossa otetaan huomioon ihmisten erilaisuus, sosiaalinen osallisuus ja tasa-arvoisuus.
Design for all asumisessa –> sama rakennus voidaan muokata erilaisten asujien tarpeisiin.
Asumisen elinkaari –> asunnon muokattavuuden ansiosta yhdessä kodissa voidaan asua pitkään, vaikka elämäntilanteet, perheen koko ja asukkaiden tarpeet vaihtelevat.
Mielenkiintoista on huomata, kuinka monikäyttöiset kodin tilat muistuttavat entisaikojen perinteistä tupaa. Huomioitava tosiasia on myös se, että esteettömyysvaatimukset, työtilojen tarve ja informaatioteknologian lisääntyminen edellyttävät kodeilta enemmän neliöitä.
Suomi harmaantuu vauhdilla
Vuoteen 2030 mennessä väestöstä noin 1,5 miljoonaa on yli 65-vuotiaita. Tulevaisuuden seniorit ovat aiempia sukupolvia paremmassa kunnossa ja elinajan odote on pidempi, jolloin myös omassa kodissa asumisen ajanjakso pitenee. He ovat valmiita satsaamaan omaan hyvinvointiinsa ja palveluihin. Elämäntyylit, arvot ja ajattelutavat ovat monimuotoisempia aiempiin sukupolviin verrattuna. Eläkeläinen ei ole yhtä kuin vanhus. Ikääntyneet ovat yhä useammin aktiivisia ja maksukykyisiä ihmisiä, jotka ovat tottuneet hyödyntämään palveluita. Omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään on monen toive.
Hyvä asumisen laatu on niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia edistävä asia, ja sillä on selkeitä yhteiskunnallisia kustannusvaikutuksia pitkällä tähtäimellä. Senioriasumiseen käytetään Suomessa selvästi vähemmän rahaa kuin muissa Pohjoismaissa ja hoitovastuu on siirtynyt entistä enemmän lähiomaisille.
Kolmas ikä
Kolmas ikä tarkoittaa sosiologi Peter Laslettin määritelmän mukaan itsenäistä ja aktiivista työelämän jälkeistä aikaa, jolloin ei vielä olla riippuvaisia toisista. Monille kolmas ikä on elämänvaihe, jolloin voi nauttia vapaa-ajan suomista mahdollisuuksista vapaana työn sitovuuksista ja yksilöllä on tilaisuus toteuttaa henkilökohtaisia tavoitteitaan. Ihmiset pysyvät toimintakykyisinä, hyväkuntoisina, ostovoimaisina ja elämänhaluisina 65 ikävuoden jälkeen jopa useita vuosikymmeniä.
Turvallinen asuminen
Fiksuilla kodin teknisillä laitteilla ja sisustamisen valinnoilla asumisen turvallisuuteen ja esteettömyyteen voidaan vaikuttaa monin tavoin.
Uudet älyratkaisut.
Turvalliset materiaalit.
Hälytysjärjestelmät.
Hyvä valaistus ja akustiikka.
Kalusteiden sijoittelu.
Kynnykset ja matot (kompastumisvaara).
Paloturvallisuus.
Esimerkkinä esteetön keittiö
Esteettömäksi suunniteltu keittiö edistää päivittäisten rutiinien ylläpitoa ilman että se vaatii käyttäjältä ylimääräistä ponnistelua. Esteettömän keittiön suunnittelun lähtökohtana on työskentelymahdollisuus pyörätuolissa istuen tai tuen varassa seisten. Tukitankojen integrointi saumattomasti osaksi keittiötasoja ilman vaikutelmaa invakeittiöstä, tai valmius niiden asentamiseen myöhemmin on hyvä ratkaisu. Esteettömässä keittiössä on riittävästi tilaa, jotta siellä on turvallista liikkua. Tilan tarpeeseen vaikuttaa tietenkin myös ruokakunnan koko. Liikkumisesteinen tarvitsee halkaisijaltaan 1300 – 1500 mm:n kääntymistilan.
Keittiön yhteys muihin tiloihin on hyvä huomioida, jotta sinne on helppo kulkea ja kantaa vaikkapa kauppakasseja. Ruokailumahdollisuus keittiössä on arkea helpottava toiminnallisuus. Keittiöön olisi hyvä mahtua 4–6 hengen ruokapöytä. Esteettömässä asunnossa ruokapöytä voidaan sijoittaa ruoanvalmistustilan lähelle. Parhaimmillaan kuuman astian voi liu’uttaa työpöytää pitkin ruokailijalle. Tupakeittiö, jossa olohuone ja keittiö on yhdistetty yhdeksi isommaksi tilaksi, on usein tilankäytöllisesti toimiva ratkaisu.
Viime aikoina yleistynyt valinta on jättää keittiö kokonaan yläkaapittomaksi, mikä on käyttökelpoinen ratkaisu myös esteettömyysperusteisesti suunniteltuun keittiöön. Korkeisiin yläkaappeihin voi olla hankala yltää ja avoinna olevat kaapin ovet aiheuttavat törmäysvaaran. Sähköisiä säätömekanismeja yläkaappeihin on saatavilla, mutta niiden hinta on korkea. Yläkaapittomuus tosin edellyttää, että säilytystilaa löytyy muualta keittiöstä riittävästi ja pestyjen astioiden kuivaus hoidetaan muulla tavoin kuin kuivauskaapissa, kuten esimerkiksi astianpesukoneen kuivaustoiminnolla tai pöydän päälle asetettavalla kuivaustelineellä.
Kalusteiden liikuteltavuus ja muunneltavuus edistävät käyttökokemusta tarpeiden vaihtuessa. Esimerkiksi pyörillä liikuteltavat alakaapit mahdollistavat keittiön järjestämisen uudelleen ja niitä siirtämällä saadaan tarvittaessa polville tilaa istuen työskentelijälle. Samalla myös keittiön työtasoa saadaan lisättyä tarpeen mukaan. Kaapistosta ulos vedettävistä laatikoista tavarat on helpompi nähdä ja löytää ilman kyykistelyä ja myös pyörätuolista käsin. Laatikoihin saa myös mahtumaan yllättävän paljon tavaraa. Riittävän suuret ja väriltään erottuvat lankavetimet varmistavat, että ovet ja laatikot ovat helposti avattavissa.
Keittiön kodinkoneet
Kodinkoneista astianpesukone on tärkeä. Sen sijoittaminen ergonomisesti oikealle korkeudelle (300–450 mm) lattiatasosta helpottaa koneen täyttöä ja tyhjennystä. Keittotasoista induktioliesi on turvallisin.
Koneiden kovat käyntiäänet saattavat häiritä herkkäunisia öisin. Kodinkoneiden kytkimien ja painikkeiden on oltava selkeitä, helppokäyttöisiä ja suuria. Kaapistoihin huomaamattomasti integroidut kodinkoneet voivat olla heikkonäköisille vaikeita hahmottaa ja muistihäiriöisten löytää. Laadukas liesituulettimen valo ei häikäise heijastuessaan kiiltävästä keraamisesta tai induktiolieden tasosta.
Keittiön valaistus ja materiaalivalinnat
Luonnonvalo ja näköyhteys ulos lisäävät viihtyisyyttä keittiössä. Valaistus suunnitellaan työpisteiden mukaan. Työtasojen valaisimet sijoitetaan seinäkaapin alareunaan siten, että ne eivät häiritse työskentelyä eivätkä häikäise. Yläkaapittomassa keittiössä valaisimet on asennettava seinään ja/tai kattoon samalla periaatteella. Jos keittiössä on yläkaapit, niiden päälle asennettu epäsuora valaistus antaa hyvää yleisvaloa. Perinteisesti yleisvalo sijoitetaan keittiössä ruokapöydän päälle, missä on huomioitava, ettei se häikäise ruokailijoita eikä ole myöskään näköesteenä.
Keittiön materiaaleissa on erityisesti huomioitava niiden puhdistettavuus, kulutus- ja iskunkestävyys sekä kosteuden- ja lämmönkestävyys. Helppohoitoinen ja laadukas materiaali säilyy kauniina ja käyttökelpoisena pitkään. Kestävä materiaali on myös ekologinen ja turvallinen valinta.
Lähteet:
Esteetön rakennus ja ympäristö, Niina Kilpelä 2019
Comments