Kuuban matkaraportin kolmas ja viimeinen osa keskittyy Havannan ja Viñalesin laakson jälkeen Varaderon aurinkorannoille. Varadero on pelkästään turismille omistettu niemimaa noin 140 km Havannasta itään. Alue koostuu lähinnä all inclusive -hotelleista, yli 20:stä kilometristä hiekkarantaa sekä turisteista ympäri maailmaa. Aidointa Kuubaa Varaderosta on turha etsiä, mutta huolettomaan rentoutumiseen ja auringonpalvontaan se on aivan omiaan.
Vietettyämme kolme päivää Havannan sykkeessä ja päivän maaseudulla Viñalesissa, oli aika siirtyä vielä viikoksi Varaderon rantakohteeseen. Siirtymä tapahtui pikkubussilla ja matkaoppaan johdolla, joka oli kuubalaisittain täysin poikkeuksellisesti paikalla reilusti etuajassa ja puhui vieläpä harvinaisen selkeää englantia. Englanninkielen taitaminen kun ei täällä ole mikään itsestäänselvyys – edes oppailla. Ajoreitti kulki meren rantamaisemissa ja taukopaikalla saimme nautiskella upeiden näkymien lisäksi myös tuoreesta piña coladasta ananaksesta tarjoiltuna.
All Inclusive on helppo valinta lasten kanssa matkailevalle
Varderossa majapaikkamme oli Meliá Varadero hotellikompleksi, joka sijaitsee aivan meren rannalla. Hotellin kyljessä on myös golf-kenttä sekä pieni ostoskeskus. Respasta saimme koko porukka ranteisiimme muoviset rannekkeet, joilla olimme oikeutettuja hotellin "kaikkiin laitteisiin" niin monta kertaa ja paljon kuin vain sielu sieti. Hotellin all inclusiveen kuului aamiais-, lounas- ja päivällisbuffet, muutama teema-ravintola, joihin varaus oli tehtävä etukäteen, 24/7 auki oleva kahvila/snack bar sekä lounge baari. Allasalueelta löytyy oma allasbaari sekä mehukioski. Lisäksi hotellihuoneen oma jääkaappi täytettiin joka päivä vedellä, limsalla ja oluella. Nälkä tai jano ei siis ihan hevillä pääse yllättämään. Tosin ruuan maukkautta en ihan valtavasti lähtisi ylistämään.
Karibian turkooseimmat rannat
Varaderossa sanotaan olevan Karibian alueen turkoosinsinisimmät rannat. Vaikeahan tuohon on vastaankaan väittää, koska muualla Karibialla ei ole toistaiseksi tullut käytyä. Ja kieltämättä meri todellakin oli huikean turkoosi. Rannat ovat puhtaita ja vesi kirkasta. Hiekka on hienon pehmeää ja valkoista, ja aallot yhtä tuulisempaa päivää lukuunottamatta maltillisia. Meressä lillutteleminen olikin yksi loman suosikkipuuhia.
Toinen toistaan upeampia ja välillä jopa epätodellisen värisiä auringonlaskuja pääsi ihailemaan niin oman merinäköalallisen huoneen parvekkeelta kuin hotellin rannaltakin. Auringon mentyä mailleen laskeutui nopeasti pilkkopimeys.
Katamaraaniretki Cayo Blancon rannalle
Varaderon ehdottomasti mieleenpainuvin kokemus oli päiväretki merellä. Lähdimme aamusta katamaraanilla kohti keskellä merta sijaitsevaa delfinaariota, jossa halukkaat pääsivät samaan altaaseen ja myös lähempään kontaktiin delfiinien kanssa. Delfinaariosta siirryimme kohti Cayo Blancon hiekkarantaa, jonka edustalla oli mahdollisuus käydä snorklailemassa katamaraanilta käsin. Mitään sen suurempaa nähtävää meressä ei kuitenkaan ollut verrattuna esimerkiksi Thaimaassa näkemääni, joten omalta osaltani snorklaus jäi melko lyhyeksi pulahdukseksi.
Snorklailun jälkeen oli vuorossa yllättävän hyvä buffet-lounas Cayo Blancossa (tarjolla mm. hummeria suoraan grillistä) sekä chillailua aivan taivaallisen upealla rannalla. Näkymät olivat todellakin kuin suoraan matkaesitteestä! Täällä tutustuimme myös vesimelonia innolla rouskuttavaan hutiaan, joka on vain Karibian alueella asustava marsumainen jyrsijä.
Viikko Varaderossa sujahti nopsaan, vaikka juurikaan ei tullut edes poistutta hotellin alueelta. Täydellistä laiskottelua siis! Paluulento Suomeen meni suhteellisen kivuttomasti, vaikkakin ahtaasti turistiluokassa, kun menomatkalla saimme nauttia busines-luokan luksuksesta. Kotona iskikin sitten jäätävä jet lag, joka ei meinannut hellittää moneen päivään. Huimasi ja pyörrytti niin, että istuessakin teki mieli pitää pöydän reunasta kiinni. Mutta mitäs pienistä näin mahtavan matkakokemuksen jälkeen. Samaan aikaan maailma sekä avartui että pieneni!
Loppuun muutama vinkki Kuubaan matkaavalle
Kuubassa kaikki ottaa oman aikansa ja hommat voidaan hoidella helposti vähän sinnepäin. Rento asenne ja kiireettömyys onneksi myös tarttuvat aika nopeasti myös turistiin.
Paitsi autot, myös jotkin asenteet ovat edelleen jostain 50-luvulta. It's a man's world. Esimerkiksi ravintolassa tarjoilija keskustelee usein vain miehen kanssa ja varmistaa aina mieheltä, tilaako nainen todella sitä mitä sanoi tilaavansa. Melkoisen raivostuttavaa tasa-arvoa itsestäänselvyytenä pitävälle, mutta tuodaanpa se laskukin aina miehelle. 😉
Turisteille on oma valuutta CUC (turistipeso), jonka kurssi on noin yhden euron luokkaa. Valuuttaa ei saa viedä maasta ulos, joten valuutanvaihto tapahtuu vasta Kuubassa.
Kauppoja ei juuri ole ja jos onkin, niin valikoima on suppea. Mitään länsimaisia tuotteita ei ole, eikä mainoksia. Kannattaa ottaa mukaan omat hygieniatuotteet ja lääkkeet. Myös karkit ja suklaa ovat harvinaista herkkua Kuubassa, joten jos epäilet että karkkihammasta voi alkaa kolottaa, tuo omat namut mukanasi.
Hyviä ja edullisia tuliaisia rommin ja sikareiden ohella ovat paikalliset puukäsityöt. Kyseiset esineet eivät maksaneet juuri mitään ja olivat oikeasti varsin taidokkaita.
Ruokakulttuuri ei ole erikoista. Kuubassa ei käytetä mausteita samoin kuin muualla Karibialla ja suolaakin joutuu lisäämään ruokaan usein. Naudanliha on kallista ja kokemuksiemme mukaan myös huonoa, joten valitse ennemmin possua tai kanaa, jos lihaa on saatava.
Englannin puhuminen ja ymmärtäminen on yllättävän heikkoa. Espanjan pienikin osaaminen tekee matkasta varmasti paljon helpompaa ja antoisampaa.